Puikkopäivät

Ilun sanoja lainaten "Ihana, hikinen, hauska, ja makoisa päivä!"
Siinä kiteytettynä meidän neulistien päivä eilen.

Puikkopäivät järjestettiin joko 7 tai 8 kertaa kukaan ei tarkkaan muistanut Pukkilassa ruokapaikka Kohisevan yläkerran vintillä. Joka oli ihanan tunnelmallinen, kodikas ja tilava kaikille meille kymmenille neulojille.

Aamupäiväkahvin jälkeen alkoi puikkopäivän ohjelma. Ilun iloisella laululla ja tanssilattialla tanssahdellen neuletyö kainalossa ja polvet koukussa.

Tainan ohjeistuksella venyttelimme kipeytyneitä hartioitamme ja vetreytimme sormiamme ja ranteita.
Sitten pääsimmekin syömään. Olin ennakkoluuloinen päivän menua kohtaan, mutta oli niin positiivinen yllätys että nyt uskaltaudun syömään useamminkin tuollaista itämaista kasvisruokaa. Ruoka oli erinomaista, mutaktonta ja kauniisti esillä.
Harmi vain ettei kaikille ruoka riittänyt. Harmittaa kun en ehtinyt ottamaan valokuvaa pöydän antimista kun ne jo loppuivat.

Ennen ruokailua kilistelimme kuohuviinin merkeissä pöytäseurueemme kanssa joidenka kyydissä pääsin paikallekin. Kiitos kuljetajalle ja ihanalle seurueelle juttu seurasta ja tuli muutama uusi tuttavuuskin reissulla. Kutimet otimme kuohuviinin seuraksi ja juttelun lomassa tuli pitkä pätkä tehtyä breathing space puseroa

Tietenkin kävin hieman shoppailemassa kyllähän se tällaiseen päivään aina kuuluu...
Puputsi myi erilaisa nappeja ja silmukkamerkkejä. Hauskoja ja värikkäitä tuotteita. Lisää hänen tuotteistaan löydät tietoa osoitteesta www.puputsinpuoti.com Minun mukaan lähti kaksi erilaista silmukkamerkkiä. Napeista en osannut päättää mitä niistä olisin halunnut.

Samoin myös Lentävä lapanen Järvenpäästä oli edustettuna ja myi samalla myös handun lankoja. Ja kyllä lähestulkoon kaikki handun langat jotka esillä oli löysivät Puikkopäivillä uuden ihanan kodin, myös minulle muutama tarttui mukaan.

Muutama pitkä liuku joita ei Lentävästä lapasesta saa ja muutama vyyhti Handun sinkkua tummassa vihreän sävyssä. Pieni idea jo langoille on mitä niistä kehkeytyy mutta aika näyttää mitä niistä loppujen lopuksi tulekaan.

Mukana oli myös Puikkomaisteri Tiina Kaarela joka esitteli uutta juuri painosta tullutta Puikkomaisterin Lapaskirjaa.

Tuttuun tapaansa kirjan mallit oli tehty värikkäistä ja laadukkaista langoista. Mallit ja värit loivat uutta inspiraatiota omaan tekemiseen, vaikka epäilen etten tule yhtäkään mallia niistä tekemään itse mutta kauniita ja idea rikkaita malleja. Onneksi Tainalla Lentävän lapasen pisteellä oli myös vanhempaa Puikkomaisterin sukkakirjaa mukana niin sekin tarttui matkaan nimmareiden kera.

Tässä välissä tuli nautittua hieman makeaa leivonnaista ala Tuusulalaisen pH7 tuotoksista.

Päivä oli mukava lopettaa Janina Kallion mietteisiin ja ajatuksiin miten huivit muodostuvat ja millainen langan on oltava. Huiveja oli useita mukana ja ihastelin kovasti jokaista näkemääni huivia.
Tässä niistä muutama.

Kotimatka alkoi ja piinaava odotus alkoi milloin taas näkee näitä ihania ihmisiä. Keskiviikko iltana luultavasti sitten Lentävään lapaseen.

Kesän jälkeen

Kauhistus kun aika menee nopeasti.
Lomat meni ja kesäkin jo meni ja syksy saapui. Esikoisen saattelin maanantaina kouluun ja nuorimmaisen päiväkotiin. Itse aloitin uuden työn päiväkodissa. Arki palannut, elämä rauhoittunut ja kutimet löytyneet vihdoinkin ilta tekemiseksi.
Koko kesä meni lasten kanssa ja kakkuja tehden niin mikään neuletyö ei oikein saanut tuulta purjeittensa alle.
Oli malleja joita halusi tehdä ja oli ihania lankoja joita halusi käyttää, mutta niiden yhteensovittaminen ei onnistunut.

Lentävässä lapasessa käydessäni hypistelin ja välillä ostinkin että tämä se lanka nyt on siihen ja siihen malliin, mutta ei silti ei homma lähtenyt rullaa. Sit tuli Ilulta sinkkua hyllyyn ja siellä oli oranssin keltainen värisävy iski silmäni siihen mutta mikä toiseksi väriksi sitä ei sillä hetkellä löytynyt. Lähdin oranssit kuitenkin kainalossa pois. Itselläni oli tummaa   harmaata  entuudestaan aloitin Veera Välimäen suositun Breathing Space mallin. Kun sain ensimmäisen, äiset tummat kerrokset siihen tuli tunne että jos jatkan niin olen kuin ampiainen pusero päällä. En vain voinut jatkaa sitä eiku taas hypistelemään ja mallaamaan värejä yhteen.
Löytyivät se sillä kerralla asteen vaaleampi ja voi niin ihana....
Nyt mennään niillä..... katsotaan kuinka käy nyt ainakin värit näyttää lupaavalta. Vyötärökavennukset  tuottaa tälä hetkellä pään vaivaa mutta ne kun seltää alkaa paita olla vain hihoja vailla.

Välityönä on tullut tehtyä pojalle pipoa, ja varrettomat sukat sateenkaarilangasta sekin Handun ihana merino, kashmir lanka. Sitten toiselle pojalle merino langasta varrettomat sukat turkoosit.  Ihastuin niin paljon niihin lankoihin että pakko oli hakea itsellekin ja miehelleni sukkalangat.

Sitten on yksi huivi Janina Kallion malli Daydreamer kesken sekä Something Silver Veera Välimäen malli.
Something silver mallissa lankana on Manos del Uruguay  Fino harmaana ja Daydreamer  huivista lankana Malabrigo yarn lace vaalean harmaana ja toisena Manos del Uruguay Marina denim kirjavana.
Myös muutamat sukat siellä keskeneräisenä ihan vain sitä varten että ne ovat tarpeeksi helppoja tehdä hämärässä kun poikia oon nukuttamassa.

Milloin nämä ovat valmiita kaikki? En tiedä... toivottavasti valmistuvat kaikki ennen joulua.

Niin ihania kaikki .....