Voi että kuinka onnellinen ihminen voikaan olla. Ostin äsken ravelrystä ensimmäiset ohjeet. Olen paljon siellä tutkiskellut ohjeita ja tallentanut kirjastoon ihania malleja, koskaan niitä toteuttamatta. Mutta nyt pääsee kaksi mallia omille puikoille.
Kävin taannoin Lentävän lapasen kurssilla: neuloen ylhäältä alas. Ja kyllä kannatti. Nyt on kaksi ohjetta odottamassa vuoroaan toinen vielä odottaa lankoja mutta toisen pääsen jo aloittamaan. En tiedä vielä kumpi pääsee ensin puikoille silti, ja milloin se aika koittaa että ennätän mutta toinen ohjeista on Naima (Ankestrick ohje) joka odottaa lankoja ja toinen on Stay the Same (Veera Välimäen ohje) johon jo langat odottaa.
Stay the Same malli tuli eteeni vähän vahingossa. Olin ajatellut että tekisin ennemmin Veera Välimäen Breathing Space ohjeella johon ihastuin Lentävän Lapasen Tainan puikoilla kun kaupalla kävin. Mutta jokin kiehtoi vielä enemmän tuossa Stay the Same ohjeessa ja mallissa. Kurssilla aloitettu Paulie on vielä kesken, kaulus ja nappilistaa vaille, mutta kun .... Ei yhtään kiinnostaisi. Se ei oikein tunnu istuvan minulle ja on ehkä liian tyköistuva niin en oikein välitä tehdä sitä loppuunkaan. Teen sen tuosta pikku hiljaa muiden rinnalla. Onhan se sentään esimmäinen villatakki ylhäältä alas ja ensi kertaa myös itseltä itselle tehty työ. Edistystä sekin.
Ainoa joka eniten tällä hetkellä harmittaa on se että tein ihka ensimmäisen huivin, kasvivärjätyistä langoista ja lempiväreilläni ja ylpeänä sitä kaulassani käytin ja nyt en sitä mistään löydä. Ai että harmittaa olin niin ylpeä siitä huivista. Voi kunpa sen vielä löytäisin. Mutta siitäkin kerron lisää kun pääsen koneelle.
Keskeneräisten töiden valmistumista ja uusien töiden aloittamista. Siitä on tämä viikko tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti